torstai 26. tammikuuta 2006

Onnellisten tapahtumien päivä

Tekniikan haavoittuvuutta

Matkapuhelinkommunikaattorini toimii gsm-puhelinjärjestelmässä. Paikallisella operaattorilla on ollut muutaman päivän mittainen huili, joten sähköpostiliikenteeni on ollut seis. Nyt se aukesi. Siispä lyhyt katsaus pähkinänkuoressa taustapäiviin:


Makkarakastikkeen lumoa

Minulla OLI pakkasessa jemmassa vielä puoli lenkkiä makkaraa. Eilen illalla olin yksin kotona ja nautiskelin. Laitoin paistinpannun sulamaan kookosöljyä ja voita. Öljy ruiskii yksin. Voi ruskettaa kauniimmin. Ripottelin 2-3 mm kerroksen vehnäjauhoa. Annoin ruskettua kunnolla ja samalla hämmensin puulastalla. Kun pannussa oli vanhanajan antiikinruskea värisävy, lisäsin vettä, suolaa ja hiukan soijaöljyä. Annoin kiehua kolmanneksen vedestä maailmalle ja kaasin kulhoon.

Uusi öljy ja voi pannulle. Hienoksi pilkottua sipulia ja valkosipulia iso kourallinen. Ruskistaminen ja joukkoon makkaranpalaset. (maistoin matkalla pannulle muutaman) Hämmentäen makkarat hieman tiukemmiksi kaadoin kulhosta kastikkeen päälle. Koko komeus sai kiehua hymyillen vielä 5 minuuttia.

Perunat oli keittänyt vedessä normaalisti. Tietysti kuorineen. Mukana oli pari porkkanaakin. Söin kunnes vatsa tuli täyteen. Sitten silmäni ja vastuuntunnottomat käteni söivät vielä samanmoisen. Olin tarkoittanut Marjalle loput. Pesin huolellisesti astiat, etteivät jäljet näkyisi.

Mutta arvaattehan, miten siinä kävi? Marjalla on normaalia parempi tuoksuaisti. Lupasin tehdä heti lisää kun joku ystävällinen suomalainen saapuu tänne tuliaisineen. Ihmettelin ääneen sitä, että miten ihmisellä voi olla näin brutaali maku. Marja ei ihmetellyt. Happamia sanoi kettu....


Avunantamislupia lisä

Kävimme taas alueen lastenkotivastaavan tykönä. Uusia papereita leimoittain. Päätteeksi vierailu Gallen hallintotalolle, oikein yläkerrokseen. Banagala, Ananda sekä viranomaislobbarimme olivat järjestäneet tapaamisen sosiaali- ja koulutustoimen ministerille.

Pojat puhuivat ja me kuuntelimme. Välillä ministeri kertoi meille, että hän on pahoillaan tästä byrokratiasta, mutta tsunamin jälkeen on enemmän kuin tavaksi tullut tapa hööpöttää avustuskohteita ja viranomaisia. Ryhmä ulkomaalaisia tulee lastenkotiin. Suuret suunnitelmat ja lupia halutaan. Kun kuvat on otettu ja dokumentteihin saatu leimat, aloitetaan kotimaassa keräys. Ja sen tien häipyvät nämä humaanit ihmiset - ja rahat.

Ministeri kertoi Banagalan uskottavasti informoineen toimemme ja lupasi pitää meille "ovia aina avoinna". Huh heijaa. Leimattuja papereita on jo iso nippu.

Kävimme ison orpokodin kautta eilenkin mennen tullen. Yksi poika sai -8 silmälasit. Mukana olevilla vaatimattomilla desinfiointivälineillä muutaman pojan säärihaavat sai ensiapua.


Finland teacher


Finnish Teacher ? ompeluopettajamme

Tapasimme vuoden vaihteessa työnsä aloittaneen, Lotus Hill projektin palkkaaman ompeluopettajan. Häntä kutsutaan täällä Finland Teacheriksi. Hänen oikea nimensä on Mrs Dammika Kumari os. Danuvaha Wattawa Wavahamandu Matara Palkka on maksettu 7000R (55 ? ) kuukaudessa vuoden ajalle pankkiin, josta hän saa sen kuukausittain. Viehättävä nainen, joka on ollut ompelutöissä toistakymmentä vuotta. (muistan, kun Meri-tyttäremme oli vaihto-oppilaana Equadorissa ja kuukauden ompelukoneharjoittelun jälkeen he saivat neulan koneeseen...)

Ajoimme Galleen ostamaan 300 paria sukkia (jakamiimme koulukenkiin), mutta emme löytäneet tarpeeksi edullista paikkaa. Pyysivät 80 rupiaa sukkaparista (n.65 senttiä) Jatkamme selvittelyä. Täällä oppii pian paikallisen hintatason. Orpokodin ompeluopettajan puutelistan mukaan saatiin hankittua kaikenlaisista pientä. Apteekista ostettiin kassillinen desinfiointiaineita, laastaria ym.


Ensiapua orpokodissa

Tänään Marja kävi ystävättäriensä kanssa uudelleen orpokodissa ja lyhyessä ajassa ensiapua sai yli 30 lasta. (Meillä on nyt hallituksen virallinen lupa auttaa heitä ja se todellakin toimii) Säärihaavoja, hankaumia, hyönteisten puremia, joita lapset likaisilla käsillään raapivat.


Sairaanhoitajia tarvitaan

Täällä olisi nyt sairaanhoitajalle ensiapuhommia Vaikka muutaman kuukauden jaksoissa. Siisti hyvä asunto on tiedossa ja paikallinen ruoka on hyvää. Haaveemme on saada henkilö, joka kiertäisi 3-4 orpo- ja lastenkotia vuoropäivin. Ensiapulääkkeitä täältä saa ja me hommaamme ne. Banagala hoitaa tarvittavat lupapaperit. Ilmoittautukaa email: oskari@herrankukkaro.fi

Eilen jaoimme kolmessa eri paikassa koulukenkiä yhteensä 258 paria. Ne olivat uskomattoman mieleenpainuvia tilaisuuksia. Aivan huikeita. Olimme täysin pyörryksissä hyvästä olosta tultuamme kotiin. Nukuin yön, enkä nähnyt yhtään lapsilta kiellettyä elokuvaa. Kauniita ja mukavia vain. Kerron huomenna lisää. Täytyy vähän sulatella ensin kokemaansa.


Onnela

Marja nimesi naapurustossa olevan vammaistalon "Onnelaksi". Onnelalla on nyt jo lähes 20 kummiosakkeen omistajaa. Tarvitsemme noin 50. Juuri paraillaan Ananda juttelee parvekkeellamme insinöörin/arkkitehdin kanssa, jotka toivat puhtaaksipiirroksen talon rakennuspiirroksista. Hekin ovat talkoilla mukana.

Osakkeen hinta on 100? ja lisätietoja löytyy päiväkirjastani 21.1.06. Isän jalka paranee hyvää vauhtia, äiti on aloittanut kuntoutuksen ja lapsenkin kasvoilla viivähtää hetken hymy. Uskomme, että Onnelan talo tuo heille onnea. Ananda lupasi, että ensi viikolla alkavat rakennustyöt.


Ystäväni oli muuttanut maisemaa

Vesipuhvelikaverini on häipynyt vähin äänin Stockan viereiseltä riisipellolta. Se on siellä hommansa tehnyt. Eilen, kun ajoimme Baddegamasta Galleen, matkan varrella aivan tien vieressä heilutti häntäänsä tervehtien tutun näköinen puhveli. Se oli varmaan se "Lassana Oskari". Tai ainakin sen lähisukulainen. Niin saman näköinen se oli.



Pentti-Oskari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti