Kotona Naantalissa 25.9.06
Tällaista elämä on. Toinen jalka Sri Lankassa, toinen kotona. Debet-projektimme etenee suotuisasti työn merkeissä. Kiitos upean kesän. Viime talven "tuhlaukset" saadaan pikkuhiljaa paikatuksi kunnes taasen syöksymme Kredit-projektiimme.
Keke (Keijo Ahorinta) - Taivaan lahja Lotus Hill -projektillemme - palasi lyhyen kotikäynnin jälkeen takaisin talvikotiimme. Työtä riittää. Avustusprojektimme virallinen rekisteröiminen tässä sisällissotaaa käyvässä sosialistisessa, demokraattisessa, kommunistivaltiossa on uskomaton juttu.
Keke sukkuloi. Onneksi on mies, joka ei anna periksi. Ei sitten millään. Peräänantamattomuus on usein pahe ,mutta hyvimmillään hyve. Olen pyytänyt Kekeä taltioimaan kronologisesti kokemukset rekisteröintitapahtumista. Siitä tullee pitkä jatkoromaani.
Olen löytänyt edullisen satelliittiyhteyden Sri Lankan paikallisnumeroihin. Vinkiksi Teille. Toimii koko maailmaan. Ei suomalaisiin matkapuhelinnumeroihin. Paikallisiin verkkoryhmänumeroihin ja paikallisiin matkapuhelimiin. Valitse ensin 99533. Sitten maan numero ja vastaanottajan numero.
Esim. Sri Lankaan soitettaessa 99533 - 94 vastaanottajan numero
Odota hetki. Automaatti kertoo englanniksi puhelun hinnan (Sri Lankaan 16 centtiä per minuutti) ja yhdistää saman tien. Edullista, mutta mutta ?. Lähes päivittäinen puhelinyhteys kyllä saa aikaan melkoisen kustannuserän.
Lotus Hill projekti elää nyt juuri sellaista nupunpuhkeamisaikaa, että emme malta jäädä mitään tietoa tai kokemusta vaille. Mitä enemmän kokemusta saamme sitä enemmän ymmärrämme arvostaa oman yhteiskuntamme olematonta byrokratiaa. Olkaamme siis tästäkin onnellisia - me suomalaiset.
Päivittäinen puhelinyhteytemme toimi tänään, niin kuin aina aikaisemminkin. Aina sattuu ja tapahtuu. Nyt keke vastasi puhelimeen yskien, töin tuskin sanaa eetterin saaden. Kertoi tulleensa juuri varastorakennuksesta, jonne oli piiloutunut iso kobra-käärme. Usean tunnin maanittelusta ja uhkailusta huolimatta sitä ei saatu sieltä pois. Oli otettava järeämmät aseet. Paikallisen tapaan varaston sisään sytytettiin nuotio. Nuotiolle laskettiin kasa tuoretta chili-pippuria. Ei vaatine merkillistä mielikuvitusta kun ymmärtää, että moinen savustus ajaa "kobrankin kolostaan". Keken yskästä päätellen chilinsavu maistui hänellekin.
Sellaista elämä on. Sri Lankassa.
terveyksin
Pentti-Oskari
ps. AI JUU! KOBRA LÄHTI VARASTOSTA NIIN ETTÄ VIPPULAT VINKUI..
Kekeltä tuli 26.9 lyhyt ja ytimekäs tekstiviesti:
Illalla tullessani hämärässä kotiin, olin astumassa juuri terassille. Huomasin muutaman metrin päässä suuren kobran pään koholla iskuasennossa niskalihakset levitettynä. Kylmät väreet kulkivat selkäpiissäni. Nappasin vanhan pihaharjan ja hetken kuluttua se oli säpäleinä ? tuhannen kappaleen päreinä. Kobra päätä lyhempänä. "Tuli sellainen talvisodan meininki", kertoi sankarimme.
maanantai 25. syyskuuta 2006
lauantai 2. syyskuuta 2006
Nyt ministerikin tietää mitä Suomessa talvella tehdään
Puhelinyhteys Kekeen, joka parhaillaan vieraili pääkaupunki Colombossa ystävämme Pirjon ja hänen miehensä kotona.
Heti alkajaisiksi tiedustelin hänen jalkansa vointia. (Kekehän joutui vanhan moponi kanssa onnettomuuteen kevätkesästä) "En aikonut kertoa, mutta kun kysyt, kävin juuri Apollon sairaalassa ja sain hyvät lääkkeet. Haava oli alkanut jälleen tulehtua." Apollon sairaala on intialaisten ylläpitämä kansainvälisen tason sairaala, joten uskomme ja toivomme, että apu löytyi.
Keke kertoi myös, että ylihuomenna pitäisi hankkeemme rekisteröintipapereiden edetä aimo askeleen eteenpäin. Usean eri ministeriön mm. puolustus-, ulko- ym. ministeriöiden lausunnot pitäisivät olla valmiina.
Onnen kantamaksi osoittautui viime maaliskuussa vierailumme oman maakuntamme paikallishallinnon avustusministerin kotiin.Vierailun taustana oli ministerin tarjoama illallinen kotonaan hyvin onnistuneen viime syksyn 250 vesitankin jakamisprojektin kiitokseksi.
Päiväkirjaani lukeneet muistanevat maaliskuulta kuinka ihastelimme hänen merkillistä kotiaan. Keskellä sisääntuloaulaa uima-allas. Isäntä oli erittäin utelias kuulemaan asioita kaukaisesta Suomesta. Varsinkin siitä, mitä suomalaiset tekevät pimeään talviaikaan, eihän silloin voi olla muualla kuin sisällä. Isäntää nauratti vastaukseni. Vaimoani kauhistutti.
Kesällä Sri Lankan hallitus kutsui isäntämme maan hallitukseen terveysministeriksi. Mikä onnenpotku meille. Herra ministeri kutsui Lotus Hill edustajana Keken käymään luonaan ja lupasi hankkeemme rekisteröintiin vauhtia. Samalla hän esitti, että hankkeemme voisi rahoittaa syrjäisen koulun 500: lle köyhälle oppilaalle koululaukkuja.
Pidimme Keken kanssa neuvonpidon ja päädyimme yksimielisesti toteamaan, että jos tämä on nyt sitä korruptiota, siedämme sen. Sillä Keke kävi itse tehtaalla tinkaamassa 100 koululaukkua ja itse valvoi niiden perille menon. Tarpeeseen menivät. Jos tämä nyt hipaisee korruptiota (sillä ministerihän tässä sulkaa hattuunsa haki) niin sou vat. Ihan hiukan maassa maan tavalla. Eikö vain? Koululaukut menivät todella tarpeeseen, eikä rupiakaan rahasta valunut muualle.
Samassa yhteydessä Keke kertoi samaan aihepiiriin kuuluvana aika uskomattoman jutun. Kerron senkin, koska olen luvannut olla avoin. Tulee sitten lunta tupaan vaiko ei.
Eräänä päivänä uusi terveysministeri oli soittanut Kekelle ja kertonut tulevansa Hikkaduwaan vihkimään jonkin alaisuuteensa kuuluvan kohteen. Oli saman tien kertonut, että voisi samalla lounastaa Birds Lake kotonamme, joka toimii myös Lotus Hill hankkeemme tukikohtana ja myös Keken asuinpaikkana. Jos sopii?
Sivistyneenä ja kohteliaana erityisopettajan koulutuksen ja kokemuksen saanut Keijo luonnollisesti toivotteli ministerin tervetulleeksi. Hän delegoi asian välittömästi Ananda-ystävällemme, monitoimihenkilöllemme, maanmainiolle kokillemme - myös. Ananda oli hymyillyt ja pyysi raaka-aineisiin rahaa 10.000 rupiaa. (80?) Keke oli meinannut pyörtyä, mutta kaivoi rahat kun Ananda kerran pyysi. Kun Ananda saapui kauppaostoksiltaan, alkoi Keken toinen pyörtyminen. "Koko Gallen kaupunginko olet aikonut ruokkia?" Ananda vain hymyili.
Sovittu vierailupäivä koitti.
Kotiimme porhalsi ensin joukko turvamiehiä, muutama moottoripyöräpoliisi, poliisiautoja ja itse ministeri seurueineen. Yhteensä 40 henkeä. Lounaspöytään. Kaikki 40. Ruokaa riitti. Eikä Anandan hymy hyytynyt. Kertoi vain Kekelle, ettei tämä osaa edes kuvitella millainen kohteliaisuus meitä on kohdannut.
Tilaisuus sujui loistavasti. Ananda on loistava kokki.
Ministeri lähetti meille Suomeen vielä rakkaita terveisiä ja sanoi ymmärtävänsä, että juuri nyt olemme Suomessa. Suomessahan on talvi. Kylmää ja pimeää ja hän sanoi muistavansa mitä suomalaiset silloin tekevät. Ja hymyili ystävällisesti. Onneksi Marja ei ollut paikalla häpeämässä vanhoja sanomisiani.
Ennen poislähtöä korkea-arvoiset vieraat tutustuivat vielä suomalaiseen savusaunaamme. Lieneekö perustelut sen hyvää oloa aiheuttavasta vaikutuksesta menneet liian pitkälle, sillä seuraavaksi ministeri kutsututti itsensä ja perheensä saman päivän illaksi savusaunomaan, kun sattui mukavasti vapaa-iltaa pitkään aikaan olemaan.
Keke kertoi vain havainnenneensa kuinka hänen suunsa sanoi ääni väristen, että "Totta kai. Tervetuloa. Koko perhe".
Onkkeli ryhtyi kiireesti katkomaan kanelipuunoksia ja lämmittämään savusaunaa. Ananda pyysi 10.000 rupiaa lisää rahaa illan tarjoiluun. 10.000 rupiaa pienen perheen illalliseen, siunaili Keke. Ananda vain hymyili. Ja saapuihan ministeri illalla perheineen. 20 henkeä.
Rakkaat kummit! Älkää huolestuko. Tuo 20.000 rupiaa katetaan yksityisistä varoistamme. On se sitten korruptiota tai ei. Näin syvällä olemme käyneet. Paikalliset olot tuntevilla saattaisi kyllä hymyn kare viivähtää suupielessä.
Tiedän, että jotkut on sitä mieltä, että väärin toimittu. Salamannopean päätöksenteon etuna on se, että kestää pitkään, ennen kuin voidaan todeta, oliko päätös oikea. Teen pari pekkaspäivää töitä niin eiköhän se siitä.
Järjestimme 26.8 Aurajokirannassa Vaakahuoneen Paviljogilla Lasten hyväntekeväisyyskonsertin.
Mukana olivat NMKY:n Ambitus laulukvartetti, Turun Sirkus ry:n nuoria sekä kolmen sentin teatteri. 7-seinähulua veljestä esitti 40-vuotisjuhlakonsertin lapsille.
Oli meillä mukavaa. Esiintyjät lahjoittivat palkkionsa Toivolan lastenkodin pesulan rakentamiseen. Pääsymaksukin oli vapaaehtoinen. Puolet tuloista meni Tyksin lapsi-infektiopotilaille. Suurkiitos kaikille!
terveisin
Penttioskari
Heti alkajaisiksi tiedustelin hänen jalkansa vointia. (Kekehän joutui vanhan moponi kanssa onnettomuuteen kevätkesästä) "En aikonut kertoa, mutta kun kysyt, kävin juuri Apollon sairaalassa ja sain hyvät lääkkeet. Haava oli alkanut jälleen tulehtua." Apollon sairaala on intialaisten ylläpitämä kansainvälisen tason sairaala, joten uskomme ja toivomme, että apu löytyi.
Keke kertoi myös, että ylihuomenna pitäisi hankkeemme rekisteröintipapereiden edetä aimo askeleen eteenpäin. Usean eri ministeriön mm. puolustus-, ulko- ym. ministeriöiden lausunnot pitäisivät olla valmiina.
Onnen kantamaksi osoittautui viime maaliskuussa vierailumme oman maakuntamme paikallishallinnon avustusministerin kotiin.Vierailun taustana oli ministerin tarjoama illallinen kotonaan hyvin onnistuneen viime syksyn 250 vesitankin jakamisprojektin kiitokseksi.
Päiväkirjaani lukeneet muistanevat maaliskuulta kuinka ihastelimme hänen merkillistä kotiaan. Keskellä sisääntuloaulaa uima-allas. Isäntä oli erittäin utelias kuulemaan asioita kaukaisesta Suomesta. Varsinkin siitä, mitä suomalaiset tekevät pimeään talviaikaan, eihän silloin voi olla muualla kuin sisällä. Isäntää nauratti vastaukseni. Vaimoani kauhistutti.
Kesällä Sri Lankan hallitus kutsui isäntämme maan hallitukseen terveysministeriksi. Mikä onnenpotku meille. Herra ministeri kutsui Lotus Hill edustajana Keken käymään luonaan ja lupasi hankkeemme rekisteröintiin vauhtia. Samalla hän esitti, että hankkeemme voisi rahoittaa syrjäisen koulun 500: lle köyhälle oppilaalle koululaukkuja.
Pidimme Keken kanssa neuvonpidon ja päädyimme yksimielisesti toteamaan, että jos tämä on nyt sitä korruptiota, siedämme sen. Sillä Keke kävi itse tehtaalla tinkaamassa 100 koululaukkua ja itse valvoi niiden perille menon. Tarpeeseen menivät. Jos tämä nyt hipaisee korruptiota (sillä ministerihän tässä sulkaa hattuunsa haki) niin sou vat. Ihan hiukan maassa maan tavalla. Eikö vain? Koululaukut menivät todella tarpeeseen, eikä rupiakaan rahasta valunut muualle.
Samassa yhteydessä Keke kertoi samaan aihepiiriin kuuluvana aika uskomattoman jutun. Kerron senkin, koska olen luvannut olla avoin. Tulee sitten lunta tupaan vaiko ei.
Eräänä päivänä uusi terveysministeri oli soittanut Kekelle ja kertonut tulevansa Hikkaduwaan vihkimään jonkin alaisuuteensa kuuluvan kohteen. Oli saman tien kertonut, että voisi samalla lounastaa Birds Lake kotonamme, joka toimii myös Lotus Hill hankkeemme tukikohtana ja myös Keken asuinpaikkana. Jos sopii?
Sivistyneenä ja kohteliaana erityisopettajan koulutuksen ja kokemuksen saanut Keijo luonnollisesti toivotteli ministerin tervetulleeksi. Hän delegoi asian välittömästi Ananda-ystävällemme, monitoimihenkilöllemme, maanmainiolle kokillemme - myös. Ananda oli hymyillyt ja pyysi raaka-aineisiin rahaa 10.000 rupiaa. (80?) Keke oli meinannut pyörtyä, mutta kaivoi rahat kun Ananda kerran pyysi. Kun Ananda saapui kauppaostoksiltaan, alkoi Keken toinen pyörtyminen. "Koko Gallen kaupunginko olet aikonut ruokkia?" Ananda vain hymyili.
Sovittu vierailupäivä koitti.
Kotiimme porhalsi ensin joukko turvamiehiä, muutama moottoripyöräpoliisi, poliisiautoja ja itse ministeri seurueineen. Yhteensä 40 henkeä. Lounaspöytään. Kaikki 40. Ruokaa riitti. Eikä Anandan hymy hyytynyt. Kertoi vain Kekelle, ettei tämä osaa edes kuvitella millainen kohteliaisuus meitä on kohdannut.
Tilaisuus sujui loistavasti. Ananda on loistava kokki.
Ministeri lähetti meille Suomeen vielä rakkaita terveisiä ja sanoi ymmärtävänsä, että juuri nyt olemme Suomessa. Suomessahan on talvi. Kylmää ja pimeää ja hän sanoi muistavansa mitä suomalaiset silloin tekevät. Ja hymyili ystävällisesti. Onneksi Marja ei ollut paikalla häpeämässä vanhoja sanomisiani.
Ennen poislähtöä korkea-arvoiset vieraat tutustuivat vielä suomalaiseen savusaunaamme. Lieneekö perustelut sen hyvää oloa aiheuttavasta vaikutuksesta menneet liian pitkälle, sillä seuraavaksi ministeri kutsututti itsensä ja perheensä saman päivän illaksi savusaunomaan, kun sattui mukavasti vapaa-iltaa pitkään aikaan olemaan.
Keke kertoi vain havainnenneensa kuinka hänen suunsa sanoi ääni väristen, että "Totta kai. Tervetuloa. Koko perhe".
Onkkeli ryhtyi kiireesti katkomaan kanelipuunoksia ja lämmittämään savusaunaa. Ananda pyysi 10.000 rupiaa lisää rahaa illan tarjoiluun. 10.000 rupiaa pienen perheen illalliseen, siunaili Keke. Ananda vain hymyili. Ja saapuihan ministeri illalla perheineen. 20 henkeä.
Rakkaat kummit! Älkää huolestuko. Tuo 20.000 rupiaa katetaan yksityisistä varoistamme. On se sitten korruptiota tai ei. Näin syvällä olemme käyneet. Paikalliset olot tuntevilla saattaisi kyllä hymyn kare viivähtää suupielessä.
Tiedän, että jotkut on sitä mieltä, että väärin toimittu. Salamannopean päätöksenteon etuna on se, että kestää pitkään, ennen kuin voidaan todeta, oliko päätös oikea. Teen pari pekkaspäivää töitä niin eiköhän se siitä.
Järjestimme 26.8 Aurajokirannassa Vaakahuoneen Paviljogilla Lasten hyväntekeväisyyskonsertin.
Mukana olivat NMKY:n Ambitus laulukvartetti, Turun Sirkus ry:n nuoria sekä kolmen sentin teatteri. 7-seinähulua veljestä esitti 40-vuotisjuhlakonsertin lapsille.
Oli meillä mukavaa. Esiintyjät lahjoittivat palkkionsa Toivolan lastenkodin pesulan rakentamiseen. Pääsymaksukin oli vapaaehtoinen. Puolet tuloista meni Tyksin lapsi-infektiopotilaille. Suurkiitos kaikille!
terveisin
Penttioskari
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)